keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Vähiin käy, ennenkuin loppuu

Pennut täyttävät perjantaina jo 6 viikkoa. Meidän yhteinen aika alkaa siis käymään vähiin, mutta me todellakin nautitaan tästä viimeisestä vajaasta parista viikosta mitä meillä on jäljellä!
Luovutuspäivä on 26.6., joten saadaan viettää juhannuskin näiden palleroiden kanssa :)

Mastiffeja vai labradoreja? Kuvassa lilapantainen tyttö, kantaa lempinimeä Riikka

Päivät koostuu pitkälti siivoamisesta, ja pentujen(sekä tietenkin Majan, ja Riemun) kanssa touhuamisesta.
Aamut meillä alkaa normaalisti klo 9-10 välillä siivouksella ja aamuruokinnalla. Hyvän sään sattuessa mennään ulos ruokailemaan ja hengailemaan, kovalla sateella pysytellään pentujen kanssa sisällä.
Ruokinnan ja ulkoilun jälkeen pennut vetää sikeitä, ja minäpä jatkan siivoamisella ja pyykinpesulla. Pyykinpesukone käy meillä normaalioloissa ehkä pari kolme kertaa viikossa, tällä hetkellä se käy sen pari kolme kertaa päivässä. Astianpesukone käy sitäkin useammin, jotta pentujen kupit on jokaiseen ruokailuun puhtaana.



Raivo-Raisa

Iltapäivästä on taas ruokinnan ja ulkoilun aika, Ulkoiluruokintoihin menee pentujen kuljetuksineen yms yleensä 1-1,5h. Tosta ajasta syömiseen menee 15-20min ja toiset 15-20min leikkimiseen ja hääräämiseen, loput pentujen kuljetteluun ulos ja sisälle.
Ulkoilun jälkeen taas nukutaan hetki, ja sitten taas mennään. Ennen kolmatta ruokaa ja yleensä sen yhteydessä tapahtuvaa ulkoilua meillä on yleensä järjetön kaaos, kun kaikki pennut juoksee ja riehuu. Yhdeksän purevan, murisevan ja kiljuvan pennun kantobokseihin lastaaminen ei oo ihan niin helppoa.

Rento-Reiska

Viimeinen ruokailu on yleensä klo 23 aikaan, ulkoilman lämpötilasta riippuen joko sisällä tai ulkona.
Kerrostalokaksio ja 9 pentua ei välttämättä ole se kaikista parhain yhdistelmä, mutta meillä tää homma on toiminut yllättävän hyvin. Jonkun verran ollaan jouduttu järjestelemään kämppää uusiksi, ja siirrettiin pentulaatikkokin, että saatiin pennuille ja isoille koirille enemmän, ja helpommin rajattavissa olevaa tilaa.
Ulkoilut me hoidetaan taloyhtiön nurmialueella(tosin nykyään pennut saa käydä vapaammin myös kivetyksellä tutkimassa) tai tuossa tien toisella puolella olevalla isommalla nurmialueella.
Ekan viikon ajan kaikki pennut pysy hyvin sillä alueella, minkä aina ajattelikin, että riittää, mutta nykyään niitä saa hakea juosten pitkin pihaa.

Faneja näillä pennuilla on meidän keskeisten ulkoilupaikkojen myötä tullut, ja meidät varmasti huomataan :D

Riemukin tuli viikko sitten vihdoin kotiin, ja nyt täältä ei puutu enää mitään <3

Riemu&Maja sekä kaikki pennut

Siinä on koira, joka vielä puoli vuotta sitten murisi ja irvisteli pennuille


<3

Pennuillahan on siis tunnisteena eri väriset pannat, ja tähän väliin voisikin heittää pantojen värit ja meillä keksityt lempinimet. Huomenna iltapäivällä sirutuksen ja eläinlääkärin tarkastuksen yhteydessä selviää pentujen lopulliset nimet.
Tämähän on siis R-pentue, joten nimet alkaa sen mukaisesti kaikki ärrällä :)

Vaaleansininen panta, keltainen uros - Renkonen
Sininen panta, musta uros - Rami
Punainen panta, musta uros - Raol
Vihreä panta, musta uros - Romeo
Musta panta, keltainen uros - Rane
Beige panta, musta uros - Reiska
Vaaleanpunainen panta, keltainen narttu - Ruusu
Keltainen panta, keltainen narttu - Raisa
Lila panta, keltainen narttu - Riikka


Poliisit totesivat pennut viime perjantaina oikein hyvin käyttäytyviksi kavereiksi

Hyvin tasaista porukkaa, luonteet on kaikilla todella samantyyppiset. Ruusu on ainakin tähän mennessä se rauhallisin ja helpoin, kun  muut taas riehuvat senkin edestä. Rohkeita ja reippaita niin sisällä, kuin ulkonakin.
Ens viikolla oliskin sitten edessä uusia paikkoja, mitä luultavimmin käydään ainakin Vantaan MopoSportissa vierailemassa, katsotaan mitä muuta keksitään.

Viime lauantaina 10.6. oli Opaskoirakoulun avoimet ovet ja oltiin porukalla siellä näytillä, pentujen lisäksi siis myös Maja ja Riemu olivat mukana. Pennuille taisi olla hurjan jännä kokemus, ja niistä ei kovin aktiivista seurattavaa ollut, kun ne ensimmäisen ulkoilun jälkeen vain nukkuivat.
Onneksi sentään Riemu-setä ja Maja varastivat shown, ja hauskuuttivat pennunkatselijoita omilla riehumisillaan. Alla olevat kuvat avoimilta ovilta.





Huomenna luvassa ulkoilua, ja käydään pentujen kanssa tutustumassa kaikuvaan rappukäytävään sekä meidän talon (onneksi suht rauhalliseen) parkkihalliin.
Juhannusta me vietetään Röykässä, kun faija lähtee mökille, niin me mennään pentujen kanssa pitämään talo pystyssä(lue, kaatamaan talo).

Jospa sitä ehtisi vielä kerran päivittelemään tänne, ennen pentujen luovutusta. Kovin paljon aikaa tämmösille koneella istumisille ei kyllä näiden kanssa suoda, on sen verran menevää sakkia täällä.

Pennut pääsevät myös parvekkeelle, ja toi hylly on ilmeisesti mitä mainioin nukkumapaikka!

Ps. Bannerille yritän myös tehdä tässä lähiaikoina jotain, jotta saataisiin blogi taas eloon!


keskiviikko 17. toukokuuta 2017

This home is filled with kisses, wagging tails, wet noses and love

Majan pennut syntyivät 5.5. sektiolla. Ponnistuksista huolimatta pentuja ei näkynyt, joten päädyttiin lähtemään Eläinsairaala Aistiin, missä Maja leikattiin. Leikkaus sujui hyvin, ja kaikki 9 pentua saatiin elinvoimaisina maailmaan.



Pentuja tuli siis 9, joista 3 on narttuja ja 6 uroksia. Kaikki mustat ovat uroksia, ja keltaisista 3 narttuja, 2 uroksia. Painot syntymäpäivänä olivat 437-542g väliltä, ja tällä hetkellä kaikki muut, paitsi keltaiset urokset, on menneet yli kilon.








Pari päivää synnytyksen jälkeen jouduttiin valitettavasti lähtemään uudelleen Aistiin, tällä kertaa ultrattavaksi, verikokeisiin ja lopulta nesteytykseen. Kaikki hyvin kuitenkin lopulta.

Maja oli alkuun huono hoitamaan pentuja, eikä erityisemmin viihtynyt niiden kanssa, mutta pikku hiljaa vaistot alkoi toimimaan. Muutaman päivän ajan kaikki sujuikin ihan hyvin, mutta viime yönä oltiin taas Aistissa.. Maja meni parin päivän aikana vaisuksi, eikä edes ulkoilu saanut sitä innostumaan. Jätti jokaisella ruokailulla osan ruuasta syömättä, joi paljon, eikä suostunut imettämään pentuja. Aistissa verikokeita, kohdun ultraus. Verikokeista paljastui lievä kalsiumin puutos. Maja sai suoraan suoneen kalsiumia, ja kipulääkkeen(pari päivää sitten lohjenneen hampaan takia).




Kotona se ei erityisesti virkistynyt, mutta suostui imettämään pennut. Tänään aamulla imettäminen oli taas hiukan vastenmielistä, mutta lopulta sekin taas sujui.
Kaikki pennut voivat hyvin, nyt parina päivänä ollut hieman löysää mahaa, mutta tällä hetkellä sekin näyttää jo menevän parempaan suuntaan.

Riemu lähti perjantaina 5.5. kasvattajatädin matkaan, ja kävivät ennen Paltamoon lähtöä Savitaipaleella näyttelyssä. Arvostelu oli kovin Riemun näköinen, ja pitää olla ihan tyytyväinen, vaikka odotukset olikin korkeammalla, kuin EH :)
"Lähes 4-vuotias, tänään hieman kevyeltä vaikuttava uros, jossa voisi olla voimakkaampi eturinta ja rintakehä. Luut voisi olla vahvemmat. Vaaleat silmät, vahva selkä. Hieman korkealla kannettu häntä. Tyypilliset liikkeet."

Vielä pitäis parisen viikkoa odotella, että saadaan oma pikkumusta kotiin, kyllä sitä vaan on ihan kamala ikävä! Pennuissa toki riittää hoivattavaa ja katseltavaa, mutta koti ei oo koti, jos täältä joku puuttuu. Riemu tosin ei välttämättä kauheesti arvosta yhdeksää pientä ja kiljuvaa labranaattorin poikasta, mutta on se muidenkin opaspentujen kanssa oppinut lopulta leikkimään, niin eiköhän näidenkin. 

Riemun poissaolo on ehkä rankinta henkisesti. Oon päivät yksin kotona, eikä Majan kanssa oikeen pitkiä metsälenkkejä voi tehdä, joten lenkkiseura puuttuu. Metsälenkkeily kuitenkin on mulle sellanen henkireikä, kun ahdistaa ja kaikki kaatuu niskaan, niin helpottaa, kun voi vaan lähteä lenkille ja kattoa, kun koiralla on kivaa. Pitkälti tällä hetkellä puran kaikki tunteet kuuntelemalla musiikkia, koska puhuminenkaan ei aina tunnu niin hyvältä vaihtoehdolta.
On hyviä, huonoja ja tosi huonoja päiviä, mutta onneks täällä riittää puuhaa, niin se ahdistus niistä ajatuksista ei ehdi kasvaa ihan niin isoksi. Kyllä täältä vielä noustaan, pikkuhiljaa. Ja heti kun Riemun saa kainaloon, niin helpottaa!



Dogs do speak, but only to those who know how to listen

Kunhan pennut vähän kasvaa ja päästään ulkoilemaan, niin joku päivä käydään niiden kanssa "maalla"(Röykässä, faijan luona) kattelemassa kissaa ja pääsee muutenkin vähän vapaammin liikkumaan ulkona :)
Kovaa vauhtia ne kyllä kasvaa, ikää tänään 12vrk, ja ne jo kävelee omilla jaloillaan, eikä ne todellakaan oo mitään hitaita!


Maikkis vapaalla

Ja taas, näihin kuviin ja tunnelmiin, nyt pentulaatikkoa siivoamaan ja Majan kanssa ulos!

torstai 4. toukokuuta 2017

Majan pentukuulumisia ja muuta höpinää

Palataan jonkun verran ajassa taaksepäin, ja kerrataan muutaman viime viikon tapahtumia!
Majan siemennyksen jälkeen asiat ovat sujuneet kohtalaisen hyvin. Valitettavasti Majan ruokaa jouduttiin pariin otteeseen vaihtamaan, mutta tällä hetkellä tilanne ruokinnan osalta näyttää hyvältä.

Majan pentuprojekti on mulle koulusta yksi kurssi, hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla. Näytön teen toukokuun lopulla Opaskoirakoululla. Suunnittelin pitäväni 1-2 hoitoperheelle yksityistunnin, jossa opeteltaisiin opaskoirille hyödyllisiä temppuja.

Majan kauniin ilmeen on ikuistanut valokuvaaja Krista Riitinki

Maikkis on myös mitä ilmeisimmin kotiutunut hyvin, ja nykyään ne ovatkin Riemun kanssa erottamattomat. Onhan ne kuin yö ja päivä, mutta silti molemmat niin ihania! Maisan poismenon jälkeen ei Riemu oo paljon muista koirista välittänyt. Tai joo, kyllähän se tykkää tutuista koirista ja leikkii yms niiden kanssa, mutta Majan kanssa on erilaista. Riemu viihtyy pitkiäkin aikoja hyvin pienessä tilassa Maikun kanssa, nuoleskelee sen korvia ja naamaa. Se pystyy jopa nukkumaan ihan Majan vieressä!

Söpöläisten yhteiskuvan on ottanut Krista Riitinki

Riemu palkittiin maaliskuussa Impivaaran Hallit ry:n vuoden 2016 tokokoirana. Aika hieno saavutus, vaikka itse sanonkin ;)


Riemun kanssa käytiin myös extempore-tokokokeessa vappuviikonloppuna, lauantaina 29.4. Tuloksena AVO2 pistein 253,5. Suoritus oli oikeen mukava, ja tyyliltään Riemumainen. Ruutu meni odotettua paremmin, kahdella käskyllä ruutuun, mutta lopulta Riemu sekoitti seis- ja back-käskyt ja meni siis istumaan ruutuun. Merkin kiertoon en juuri ehtinyt sitä valmistella, joten siitä ei sitten pisteitä herunut, kun Riemulla petti itseluottamus parin metrin päässä ohjaajasta.

Maanantaina 1.5. Impivaaran Hallit ry järjesti mätsärin, ja tottakai omaa yhdistystä piti käydä tukemassa. Riemu osallistui makkaransyöntikilpailuun sekä mätsäriin. Makkaransyönti(eikä muunkaan ruuan) ei oo koskaan ollut Riemulle mikään ykkösprioriteetti, joten se taisi vetää pohja-ajan hitaampaan päähän(omistankohan labradoria ollenkaan?! :D). Mätsärin puolella käytös oli todella hyvää, ja kehässä heiluteltiin jopa häntää. Siskon esittämänä Riemu sai kehästä punaisen nauhan, muttei sijoittunut.
Niin, ja käytiinhän me esittelemässä tokoa myös samaisessa mätsärissä. Oikein hienot suoritukset ja aina yhtä Riemumainen meininki!

Riemu makkaransyöntikilpailussa
 Kuva: Sari Lötjönen


Mätsärin tuloksena PUN-

Majan lämpöjä on tässä pikkuhiljaa mittailtu, ja viime yönä lämpö lähti laskuun, ja tällä hetkellä vain odotellaan. Mitenkään erityisen rauhaton Maikkis ei ole, mutta vähän petailee ja välillä läähättelee.
Röntgenissä se kävi viime viikolla, ja pentujen lukumäärästä on arvauskisa. Tänne lopullinen lukumäärä tulee vasta sitten, kun Opaskoirakoulu on itse julkistanut asian ensin.

Valitettavasti Riemu lähti toissa päivänä hoitoon, se on nyt ensin muutaman päivän faijan luona Röykässä, ja huomenna lähtee kasvattajatädin matkaan. Sunnuntaina on luvassa Savitaipaleen näyttely, jännittää kovasti, vaikken ite pääse edes Riemua viemään. Näyttelyn jälkeen Riemun matka jatkuu Paltamoon Helin kanssa. Iso kiitos Heli, että huolehdit Riemusta <3


Näihin kuviin ja tunnelmiin, toivottavasti seuraavassa postauksessa on iloisia perheuutisia!

maanantai 13. maaliskuuta 2017

there is more in the picture than meets the eye

Liiiian kauan ehti taas kulua seuraavaan päivitykseen :( Ja hurjasti on ehtinyt välissä tapahtua!

Tammikuun lopussa käytiin Riemun kanssa Kiva Koirakansalainen-testissä, ja odotetusti suoritettiin se hyväksytysti.
Kiva Koirakansalainen

Helmikuun aikana tapahtuikin sitten paljon kaikenlaista!
Ensimmäisenä muistissa on veljen bändin ensimmäisen albumin julkaisu. Eli Temple Balls julkaisi 24.2. ensimmäisen albuminsa joka kantaa nimeä Traded Dreams. Poikien musiikkia voit käydä kuuntelemassa esim. Spotifyssa, ja levyn voit tilata/ostaa täältä.

Toinen helmikuun ihmeistä oli Maja. Maja the labradori muutti meille 19.2. ja asustelee meillä siihen asti, että se saa pennut hoidettua. Maikkis on syntynyt Ruotsissa, ja se on siellä koulutettu opaskoiraksi. Opaskoirakoulun kautta meille tullut Maja on ensimmäisistä päivistään asti ollut ihan sen oloinen, kuin olisi aina meillä asunut.
Tämä tuleva mammakoira on syntynyt 13.09.2014 ja on viralliselta nimeltään Götahund Ciao Bella. 
Maja rakastaa vettä ja herkkuja. Kiltti ja suloinen pieni tyttö :) 

Ensimmäinen ilta kotona

Ensitapaaminen Riemun kanssa sujui hyvin, ja saatettiin jopa rauhoittua kuvaa varten
Ennen Majan tuloa käytiin taas Rillan kanssa näyttelyssä, mukana oli myös Teppo. Korvavikaiset lassiet kilpailivat collieiden helmierkkarissa lassie-luokassa. Teppo oli oman luokkansa neljäs, ja Rilla taas yllätti. Rillan sijoitus oman luokkansa 1. ja lopulta BIS2-lassie <3 Mahtava pieni luppakorva :)

Rilla kehässä c. Miia Hoskari

Palkintokuva

Viikolla 8, meille tuli hiihtolomailemaan opaspentu Niksi. Riemun lähtiessä Majan juoksujen ajaksi hoitoon, oli kiva, kun Majalla oli kuitenkin seuraa. 

Maja ja Niksi ulkoilemassa

20.2. oli Riemukin vielä kotona 

Myös opaspentu Joiku kävi meillä yökyläilemässä, siitä ei valitettavasti ole kuvia tähän hätään.
7.3. oli Majan siemennys. Pääsin sitä seuraamaan, ja oli kyllä mielenkiintoinen sekä opettava tapahtuma. Ultra Maikulla on 30.3. ja laskettuaika 6.5. Nyt siis vain odotellaan! 
8.3. Riemu pääsi käymään kotona. Käytiin Kauniaisissa Tassuasemalla silmäpeilissä sekä sydän- ja polvitutkimuksissa. Kaikki priimaa, eli nytpä Riemuakin on mahdollista käyttää jalostukseen jollekin mielenkiintoiselle nartulle, mutta siitä lisää sitten jos se on ajankohtaista :)

Siinäpä oli taas tapahtumia kerrakseen. Loppuun vielä kuvia tältä kuluneelta ajanjaksolta.

c. Hannele Rontu

Psykiatrian poliklinikalla käymässä

Riemu studiokuvissa, kuvaajana toimi Krista Riitinki

Maja, Maikun puolisisko Ellie ja opaspentu Halla Opaskoirakoululla

Maja ja opaspennut Halla ja Iisa motonetissä harjoittelemassa


sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Blogi herätellään eloon

Viime päivityksestä onkin sitten jo aikaa. Nyt olis hyvä aika ruveta kirjoittelemaan taas, kertomaan meidän elämästä. Tähän päivitykseen pikakelauksella noin viimeisen vuoden tapahtumat:


Käytiin muutamat mätsärit ja tokoilut heittämässä, mätsäreissä välillä sijoittuen, tokoilusta ei sen kummempia tuloksia tullut, Koiranetistä voi lukea tokoilujen tulokset.

Riemu 2v 7kk (tammikuu 2016)
Helmi-maaliskuussa käytiin kasvattajatädin luona pitkästä aikaa. Vietettiin oikein mukava hermoloma siellä! 

Vas->oik. Ella(Riemun puolisisko), Devi(Ellan tyttö) ja Riemu

Myöhemmin maaliskuussa käytiin mun veljen luona Oulussa, mutta valitettavasti siltä reissulta ei tähän oo kuvaa. Keväällä käytiin siis parit mätsärit, ja treffattiin mm. Indyn kanssa pitkästä aikaa!

Riemu ja Indy touko-huhtikuussa 2016

Riemu SIN3 Helmin esittämänä
Toukokuussa sain elämän piristykseksi kasvattajatädiltä lainaan 2 karvakorvaa, Devin ja Aatun. Niiden kera tuli myös käytyä mätsäreissä ja muutenkin treenailemassa ja piiiitkillä lenkeillä.
Aatu, Devi ja Riemu










Olen Devin ja Aatun vierailusta ikuisesti kiitollinen Helille, tää koirakolmikko onnistu nostamaan mut pohjalta kertaheitolla <3 Ottaisin ne tänne uudelleen milloin vaan!
Loppukesä ja syksy menikin sitten oman koiran kanssa treenatessa, ja ne muutamat kokeet sinne.
Tuossa välissä ehti autokin sitten vaihtua, koska entinen luottopeli golf meni ja paloi koko roska, vieden mukana n. 300€ edestä koiratarvikkeita kuten hihnoja, pantoja yms. Elokuussa sain ostettua uuden auton, ja nyt sekin on jo etsimässä uutta kotia.

Myös Yogi on ehtinyt kasvaa isoksi ja hienoksi pojaksi. Korkeutta pojalla taitaa viime mittauksen mukaan olla n. 72cm ja painoa reilut 30kg.



Toko SM Vihtavuoressa, AVO3 

Ja kävihän Riemu kisaamassa myös epävirallisessa nuorten SM-toko kilpailussa, hienolla suorituksella nuorempien luokan ensimmäiseksi, vaikkei pisteet tulokseen yltäneetkään.


Syksyllä ilmaantuikin omaan elämään jostain kulman takaa odottamatta ihminen, joka muutti kaiken. Lokakuusta lähtien pyörittiin Riemun kanssa Espoossa, ja joulukuussa tehtiinkin lopullinen päätös muutosta. Eli joulukuusta lähtien ollaan oltu sitten virallisesti espoolaisia!



Huima Hakija 1
Stadin Superkoira 2016
Meidän pieni perhe joulukuussa 2016
Nyt tammikuussa korkattiin Rilla-lainalapsen kanssa veteraanikehät, mahtavasti tuloksella VET-H!!



Siinä taiskin olla aikalailla lyhennettynä ja pähkinänkuoressa noin vuoden tapahtumat. Nyt jos ottais sitten itseä niskasta kiinni ja alkais päivittelemään uudestaan ja pikkusen useammin kuin puolentoista vuoden välein :D Bannerille on tauon aikana tapahtunut jotain, ja sivut on muutenkin korjauksen alla, joten navigointi on hieman hankalaa!

Seuraavassa postauksessa varmaan kerron hieman mielipiteitäni terveystutkimuksista jne tai ehkä jopa tulevaisuuden suunnitelmista meidän pienen perheen kasvattamisesta yhdellä karvanassulla ;)